Läskisoosin, tirripaistin ja sipatin eroavuudet 

Läskisoosi on ikivanha suomalainen perinneruoka, jonka syntyhistoriaa on vaikea jäljittää. Vaikutteita on voitu saada idästä tai lännestä, mutta se kuitenkin tiedetään, että Suomessa soossia on tehty kuitenkin useiden sukupolvien ajan. Tähän viittaa jo Mikael Agricola, joka antaa kansalle selkeitä käyttäytymisohjeita v. 1544 ilmestyneessä Rukouskirjassaan: 

"Elokuussa kielletään juomasta olutta, mutta suositellaan viiniä. Joulukuussa ei tule kylpeä ja ruoaksi sopii 'hyvä ja terveellinen sianliha'." 

Läskisoosin resepti on pysynyt lähes samana kautta aikojen, vaikka mausteita ja lisukkeita on ryhdytty eri aikoina lisäämään. Jossain vaiheessa perunamuusi alkoi syrjäyttää kuoriperunat. Perinne kuitenkin edellyttää, että läskisoosin kanssa tarjotaan kuoriperunoita eli tuppipottuja. Ainoat oikeat lisukkeet ovat suolakurkut ja etikkapuna­juuret. Ateriaa täydentävät hapanleipä ja kirnuvoi. 

Aikoinaan eräät kotitalousopettajat totesivat, että läskisoosin nimi on moukkamainen svetisismi eli ruotsinkielestä periytyvä ilmaisu, jota pitäisi karttaa. Läskisoosin sijalle he ehdottivat sanaa tirripaisti tai tirripaistos. 

Tämä ruoka valmistetaan samaan tapaan kuin läskisoosi, mutta lihojen käristyksessä syntynyt ylimääräinen rasva valutetaan pois, minkä lisäksi liemi jätetään suurustamatta jauhoilla. Tukevuutta tähän reseptiin saadaan kuitenkin siten, että tirripaistin sekaan on tapana musertaa leivänmurusia ja paisti nautitaan yleensä talkkunapuuron tai vain pelkästään perunoiden kanssa. Nimensä tirripaisti on saanut paistamista tarkoittavasta tiristää-verbistä. 

Televisiosta tuttu K-Kaupan Väiski eli lihamestari Väinö Purje, joka aloitti uransa Kuusankosken Osuusliikkeen Pikamyymälässä joskus 50-luvun alkupuolella, otti reseptikirjaansa vanhan kunnon Sipatin. Se on läskisoosin sukulainen, mutta tehdään savustetusta siankyljestä valkoiseen maitokastikkeeseen. Lisukkeet ovat samat kuin perinteisessä läskisoosissa. 

Sipatti-sanan kanssa on syytä olla varovainen, sillä Suomen eri murteissa se on monimerkityksinen. Pohjoiskarjalassa sipatti merkitsee laskiämpäriä tai sen sisältöä, mutta rajantakaisessa Karjalassa se merkitsee sian lihasta tehtyä ruokalajia. Koska sana esiintyy vain itäisen Suomen ruokatermistössä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on taipuvainen pitämään sanaa lainana Venäjän suunnasta. 

Nykyisenä globalisaation aikana on syytä tietää, että läskisoosin nimi on ruotsiksi fläsksås ja englanniksi Fat sauce, siis selviä käännöksiä suomenkielestä ... Aiheellista on myös tietää, että läskisoosi kirjoitetaan yhdellä ässällä, mutta kun puhutaan tuttavallisesti vain soossista, on parasta käyttää kahta ässää. Se kuulostaa ja maistuu muhevammalta, kuten soossikin parhaimmillaan.